Home
Favorite Links
Telephone directory
Service Guide
Rentals and Sales
Contact Us
Costa del Sol
Espanjan historiaa
Telemailer S.L
Guia Costa del Sol
Ennen ajanlaskun alkua
Ajanlaskun alettua
Islamilainen Espanja 711-1492
Kristitty Espanja
Espanjan yhdistyminen
Espanjan imperiumi
Lopun alku
Espanja 1800-luvulla
Espanjan sisällissota
Francon aika
Espanja palaa monarkiaan
Espanjan nykyaika
Espanjan imperiumi

 

Espanjan imperiumi

Kaarle V, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1519-1556 oli 
Espanjan kuningas Kaarle I 1516-1555.
 
Heti Kaarle I:n valtakauden alussa, vuosina 1519-1522 Hernán Cortes joukkoineen valtasi Kastilialle Meksikosta puoli miljoonaa neliökilometriä.
Vuonna 1521 Espanja valloitti Filippiinit.  Kaarle I oli  Espanjan kunigas vuosina  1516-1556 ja kuului Habsburgien sukuun.

Francisco Pizarro saapui vuonna 1531 Peruun 200 miehensä kanssa.
Sisällissota oli heikentänyt inkoja. Atahuallpan ja Huascarin armeijat olivat alueillaan, ja Huascar oli joutunut Atahuallpan armeijan vangiksi kaukana Atahuallpan olinpaikasta Cajamarcasta. Huascarin suku oli harventunut huomattavasti Atahuallpan järjestämässä verisessä vainossa.
 
Espanjalaiset toimivat inkojen maassa juonikkaasti ja häikäilemättömästi, sillä heitä ajoi takaa halu ryöstää inkojen kulta ja alistaa alue Espanjan kruunun alle. Pizarro järjesti ansan Atahuallpalle Cajamarcassa vuoden 1532 lopuilla ja vangitsi tämän. Sitten espanjalaiset surmasivat hillittömästi aseettomia inkoja Cajamarcan aukiolla. Pian tämän jälkeen espanjalaisten vankina ollut Atahuallpa käski joukkojaan tappamaan vangitun Huascarin, ettei tämä jäisi eloon, jos espanjalaiset surmaisivat hänet. Espanjalaiset houkuttelivat ansaan vielä inkojen sotapäällikön Challcuchiman. Espanjalaiset valloittivat Cuzcon 1533 inkojen alistamien siirtolaisten ja Huascarin kannattajien tervehtiessä. Nämäkin joutuivat pian huomaamaan, että espanjalaisetkin olivat heidänkin vihollisiaan.
 
Espanjalaiset teloittivat Atahualpan 1533. Pizarro perusti Liman 1535.  Espanjalaiset varmistivat voittonsa vuonna 1542. Sotasaaliina jokainen sotilas sai 18,6 kg kultaa ja 41,4 kg hopeaa. Mitenkähän nuo raahattiin kotiin?
 
Peruun 1542 perustettu varakuningaskunta hallitsi kaikkia Espanjan siirtokuntia Etelä-Amerikassa nykyisestä Panamasta maanosan eteläkärkeen saakka ja sen pääkaupungista, Limasta tuli maanosan merkittävin kaupunki.

Espanjalaiset toivat Amerikasta kultaa, mausteita, helmiä ja sokeria ja 1500-luvun puolivälin jälkeen myös hopeaa.
On varsin vähän puhuttu siitä, ketkä espanjalaisia olivat vastassa Etelä-Amerikassa.
Perun intiaanikulttuurilla oli ollut tuhansien vuosien perinteet. Alueelle syntyi intiaanien kyliä 6000-5000 eaa.  Jo 3100-2600 eaa.  Perun rannikolle syntyi suuria asutuskeskuksia. 1200-luvulla jaa. syntyi Inkavaltakunta.
Inkojen pääkaupunki oli Cuzco.
Inkakuningas Huayana Capac kuoli vuonna 1525 ilmeisesti eurooppalaisten Amerikkaan tuomaan isorokkoon, joka riehui inkojen maassa kauppiaitten tai sanansaattajien tuomana.
Inkakuningas Huayana Capacin poikien, veljesten Huascarin ja Atahuallpan kesken syttyi kolmivuotinen sisällissota vallanperimyksestä. Tähän rakoseen osui Francisco Pizarro saapumaan vuonna 1531 joukkojensa kanssa.

Kaarle I (keisari Kaarle V) piirsi ensimmäisenä nykyisessä Espanjan lipussa olevan ja   muokattuna v. 1785 käyttöön otetun, ja v. 1981 virallisesti hyväksytyn, edelleenkin lisää muokatun vaakunan.  Vaakunassa ovat edustettuina Aragonia, nejä punaista raitaa, Kastilian hallitsijoiden linna, Leonin leijona ja Navarran kultaketjut. Viidettä kuningaskuntaa, Granadaa edustavat alhaalla olevat granaattiomenat.    Vaakunan reunoilla olevat Herakleen  pylväät, jotka tässä Kaarle I:n vaakunassa esiintyivät ensimmäisen kerran,    on antiikin  ajalta peräisin oleva nimitys nykyisen Gibraltarinsalmen   molemmilla puolilla oleville korkeille kalliolle, Gibraltarille ja Ceutalle.  Nimi on johdettu tarusankari  Herakleesta.  Oikean pylvään päällä on kuninkaan kruunu ja vasemman pylvään päällä keisarin kruunu.  Vasemmassa pylväässä on teksti PLVS ja oikeassa VLTRA.  V-kirjaimet ovat sanoissa siksi, ettei espanjan kielessä vielä tuolloin ollut u-kirjainta.  Plus on suomeksi vielä ja ultra pidemmälle.  Tällä viitataan Espanjan siirtomaa-aikakauteen.  Kaarle I:n jälkeen Herakleen pylväät katosivat vaakunasta ilmestyäkseen  Espanjan ensimmäisen tasavallan vaakunaan vuosiksi  1873-1874.
 

Filip II

Kaarle I luopui kruunusta vuonna 1555. Kaarle I:n ja Portugalin kuninkaan Manuel I:n tyttären, Isabellan, ainoa eloonjäänyt laillinen perillinen, Filip II (s. 21.5.1527-k.13.9.1598), oli Espanjan kuningas vuosina 1556-1598, sekä myös Portugalin kuningas (siellä Filip I) vuosina 1580–1598.  Filip II oli jo ennen 1556 alkanutta hallituskauttaan hoitanut itse Amerikkaan liittyviä asioita. Hänen aikanaan valloitukset Amerikassa vakiintuivat ja hallintoa järjestettiin systemaattisesti ja modernisoitiin. Hän halusi säilyttää imperiuminsa eikä laajentaa sitä, tosin Florida ja Filippiinit valloitettiin hänen aikanaan.
Ensimmäiset merkit Espanjan imperiumin suunnanmuutoksesta saatiin Filip II:n Voittamattoman Armadan hävittyä Englannille vuonna 1558.
Filip II oli neljästi naimisissa. Vuosina 1554–1558 hän oli naimisissa Englannin katolisen kuningattaren Maria I:n kanssa ja silloin siksi myös Englannin kuningas 1554–1558.

Filip II:n valtakauden lopulla Amerikan siirtomaa-alueet käsittivät puolitoista miljoonaa neliökilometriä. Kullan ja hopean louhimiseen riitti Amerikan mantereilla työvoimaa, mutta raskaat olosuhteet aiheuttivat kokonaisväkiluvun laskun. Atlantin ylitti 1500-luvulla vain 100.000 espanjalaista.
Kullan ja hopean lisäksi tuotiin mausteita, helmiä, sokeria ja väriaineita Eurooppaan.
Riskeistä huolimatta runsaat voitot tekivät Amerikan puhdistamisen kannattavaksi. Atlantin ylittäminen turvattiin laivueilla 1560-luvulta lähtien ja vain kerran hollantilainen Pier Heye onnistui kaappaamaan meksikolaisen hopealastin Kuuban rannikolla 8.9.1628.
Kultalastit olivat vuosisadan alussa 5.000 kiloa ja vuosisadan puolivälissä lähes 50.000 kiloa. Hopean tuonti nousi 1530-luvun 86 tonnista (86.000 kilosta) vuosisadan lopussa lähes 3.000 tonniin.
Alukset saapuivat Guadalquivir-jokea Sevillaan aina vuoteen 1680 asti, jolloin Cadiz tuli mukaan toiseksi satamakaupungiksi.
Mitä valtio sitten hyötyi tästä? Vanhan muslimikäytännön, peräisin 1200-luvulta, mukaisesti valtio peri vuokraamistaan kaivoksista louhitusta rahametallista viidenneksen kruunulle. 1500-luvulla tämän viidenneksen tuotto nousi 250.000 dukaatista 2.000.000 dukaattiin vuodessa. Samassa ajassa "normaalit" verotulot kaksinkertaistuivat!
Imperiumin ylläpitäminen tuli liian kalliksi. Astuessaan virkaansa vuonna 1556 Filip II sai tietää, että valtion tulot oli käytetty jo vuoteen 1561 asti. Kuitenkin Filip II taisteli osmaneja ja hollantilaisia vastaa vuosina 1572-1576. Sotilailla, joilla oli laillinen oikeus ryöstää kaupunkeja kolmen päivän ajan veivät vuonna 1576 Antwerpenin kaupungista ryöstösaaliinaan 20 miljoonaa dukaattia. Samanaikaisesti valtiontalouden alijäämä vain kasvoi ja oli 1660-luvulla yhteensä 10-15 vuoden tulot.
 
Espanjan imperiumi tarvitsi koulutettuja virkamiehiä valtionhallintoon.
Jo vuonna 1493 valtion virkamiehiltä vaadittiin lakimiestutkinto, mikä tuolloin vei kymmenkunta vuotta. 1500- ja 1600-luvuilla vaatimukset vain kasvoivat. 1500-luvulle tultaessa Kastiliassa oli vain kaksi yliopistoa, Salamancassa ja Valladolidissa. 1500-luvun lopussa yliopistoja oli 19 kappaletta.   Onkin arvioitu, että 1500-luvun lopulla ikäluokassa 15-24-vuotiaat Espanjassa oli yliopisto-opiskelijoita enemmän kuin missään muualla Euroopassa.

Filip II:sta seurasi valtaistuimella Filip III vuosina 1598-1621, Filip II:n ja hänen neljännen vaimonsa Annen poika.

Sotiminen tuli kalliiksi

Cádizin  rannikolle ja  Gibraltarin salmeen on uponnut enemmän kultaa kuin on Espanjan valtiopankin hallussa.  Tutkijoiden arvio on nyt  160.000 miljoonaa euroa meren pohjassa olevan kullan arvoksi.   Hylkyjen etsijät arvioivat meren pohjassa olevan kullan määräksi  8.000 tonnia  ja  hopean määräksi  12.000 tonnia.   Sinne pojat!
Vuonna 1555 Cádizin edustalle upotettiin Santa Cruz lastinaan 500.000 kultakolikkoa. Vuonna 1611 Cádizin eteen upotettiin Amerikasta tullut,  kulta- ja hopealastissa ollut Veracruz.  Meren pohjassa on englantilaisten  1656 upottama Nuestra Señora de la Victoria.  Muita hylkyjä ovat Carga de la Urca San Francisco Javier (1656) lastina 30 tonnia arvometalleja,   San Hermenenegildo,  San Juan Bautista ja   San José.   
Kaiken kaikkiaan merien pohjassa makaa yli 700 siviili-  ja  sotilaspurjealusta. 
Kun  "paikallistettu" on  25 alusta, niistä on löytynyt vain neljä.


 
Ylermi Valli, toimittaja
 
 
 
Lähteet:
 
D. Juan Bosch Cusi:   Historia de España
Juan Lalaguna:   Matkaopas historiaan,  Espanja
SUR,  El periódico de Málaga

 
HomeFavorite LinksTelephone directoryService GuideRentals and SalesContact UsCosta del SolEspanjan historiaa