Home
Favorite Links
Telephone directory
Service Guide
Rentals and Sales
Contact Us
Costa del Sol
Espanjan historiaa
Telemailer S.L
Guia Costa del Sol
Ennen ajanlaskun alkua
Ajanlaskun alettua
Islamilainen Espanja 711-1492
Kristitty Espanja
Espanjan yhdistyminen
Espanjan imperiumi
Lopun alku
Espanja 1800-luvulla
Espanjan sisällissota
Francon aika
Espanja palaa monarkiaan
Espanjan nykyaika
Espanjan nykyaika

Nykyaika



Vuoden  1978  perustuslaki

Vallankaappausyrityksen suunnittelusta huolimatta uuden perustuslain käsittely sujui rauhallisesti ja sai kansanäänestyksessä 6.12.1978 kansan selvän tuen.  Perustuslaki oli hyväksytty kongressin ja senaatin istunnoissa 31.10.1978.  Perustuslaki ratifioitiin  6.12.1978 ja vahvistettiin kuninkaan esittelyssä 27.12.1978. 

Perustuslaissa määritellään Espanjan valtion poliittinen muoto parlamentaariseksi monarkiaksi.   Kuninkaalla on perinnöllinen oikeus hallita koskemattomana ja olematta vastuuvelvollinen kenellekään valtaoikeuksinaan lakien vahvistaminen ja voimaansaattaminen.

Perustuslaki jakaa liittovaltionomaisesti Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen,  comunidades autónomas,  ja 52 maakuntaan, provincias.   Itsehallintoalueet ovat:  Euskadi, Katalonia, Galicia, Andalusia, Asturias, Cantabria, Rioja, Murcia, Valencia, Aragon, Kastilia-La Mancha, Kanarian saaret, Navarra, Extremadura, Baleaarit, Madrid ja Kastilia-León ja  autonomiset kaupungit Ceuta ja Melilla.

Espanjan kaksikamarisen parlamentin,  Las Cortes Generales,  ylähuoneella ei juuri ole mitään vaikutusvaltaa, koska alahuone voi hylätä  kaikki ylähuoneen ehdotukset.  Alahuoneeseen valitaan neljän vuoden välein 350 edustajaa,  mutta pääministerillä on oikeus määrätä myös ennenaikaiset  vaalit.   Alahuonetta kutsutaan myös eduskunnaksi.  
Itsehallintoalueista Baskimaakunta ja Navarra keräävät omat veronsa, muuten veronkannosta huolehtii keskushallinto.
Kuntien tehtävät on suhteutettu koon mukaan.  Kaikkien kuntien on huolehdittava katuvalaistuksesta, hautapaikoista, vesihuollosta, viemäröinnistä ja tiehuollosta.  Yli 5.000 asukkaan kunnat huolehtivat lisäksi jätehuollosta ja kirjastoista.  Yli 20.000 asukkaan kunnat huolehtivat edelleen lisäksi sosiaalipalveluista ja  paloturvallisuudesta.  Yli 50.000 asukkaan kunnat huolehtivat edellisten lisäksi ympäristönsuojelusta.

Vuonna 1978 pidettiin vapaat ammattiyhdistysvaalit

Vuoden 1981 vallankaappausyritys

Vallankaappausyrityksessä 23.2.1981 oli jälleen mukana everstiluutnantti Antonio Tejero ja 200 Guardia Civilin poliisia.  Kaappajat olivat olettaneet saavansa kuninkaan puolelleen tai, kuten alla todetaan, tiesivät kuninkaan olevan tietoinen hankkeesta,  mutta toisin kävi.   Don Juan Carlos I:n toiminta asevoimien ylipäällikkönä kaappaajia vastaan teki yrityksestä tyhjän.

"Kaappausyritys toteutettiin Espanjan parlamentin alahuoneessa, istunnon aikana,  valittaessa pääministeriä.
Kello 18.23 äänestyksen aikana tunkeutui sotilaita ja Guardia Civil-poliiseja  saliin.  Antonio Tejero valtasi puhujapöntön pistooli kädessä.  Jotkut parlamentinjäsenet protestoivat ,kunnes luotisade rauhoittaa tilanteeen. Valtaajat vakuuttivat,  ettei edustajille tule tapahtumaan mitään ja kaikki tulee olemaan ohi  15- 20 minuutissa. 
350 poliitikkoa olivat panttivankeina ja kamerat kuvasivat  tapahtumaa kongressisalissa ja radio lähetti tapahtuman suorana.

Madridin kaduilla oli  panssarivaunuja, samoin Valenciassa.   Sekä kansanedustajat,  että väestö olivat peloissaan.
Kuningas Juan Carlos  ja  kuningasperheen pääsihteeri neuvottelivat siviili- ja sotilasjohtajien kanssa. Kuningas päätti puolustaa perustuslakia ja siten demokratiaa ja monarkiaa ja omaa asemaansa.  Koko puolustusvoimat Madridia lukuunottamatta olivat kaappaajien puolella.

Koska  kaappauksen päävastaava kenraali Alfonso Armada oli yksi kuninkaan ystävistä,  jotkut olivat sitä mieltä, että  hän ei ole ollut ainoastaan tietoinen vaan oli myös mukana salaliitossa.  Koska kuninkaalla ei ollut poliittista valtaa ja poliittinen mahti oli panttivankina kongressirakennuksessa, hän valitsi väliaikaiseksi pääministeriksi  valtion turvallisuuspäällikön  Francisco Laínan. He yhdessä suunnittelivat  ottavansa haltuun salin väkivalloin,  mutta olivat huolissaan  kongressiedustajien turvallisuudesta.

Kuningas päätti puhua kansalle ja siten myös kenraaleille TV:ssä . Hän esiintyi sotavoimien ylipäällikön uniformussa.Kuningas selvitti että demokratian  kehityskulkua ei pidä keskeyttäá ja pitää kunnioittaa perustuslakia kaikin keinoin.

Sekä Valenciassa että Madridissa antauduttiin ja 18 tunnin panttivankidraaman jälkeen kongressin jäsenet vapautettiin.
26.2.1981 Leopoldo Calvo Sotelo valittiin pääministeriksi ja seuraavana päivänä  1,5 miljoonaa mielenosoittajaa Madridin kaduilla ilmaisivat tukensa maan demokratialle.  Laukausten jäljet ovat vieläkin nähtävillä kongressisalissa. 

Kaappausyritystä seuranneessa  oikeudenkäynnissä sai tuomion vain 33 henkilöä.   Alfonso Armada tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen, mutta vapautettiin jo vuonna 1988.   Jaime Milans del Bosch sai saman tuomion, mutta vapautui vuonna 1990.  

Antonio Tejero sai myös 30 vuotta vankeutta ja vapautettiin  1996 ja asuu nykyään Málagassa.   Muut asianosaiset saivat lyhyempiä  vankeustuomioita, joista ainoa siviilihenkilö Juan Carcía Carrés, ,joka sai kahden vuoden tuomion ja kuoli  1986 patentoituaan sitä ennen itselleen ilmauksen 23F eli 23 päivä helmikuuta, jolloin kaappausyritys toteutettiin",   kirjoitti aikakauslehti En Sueco syyskuussa 2009.  



Espanjan kongressivaalit1982

Espanjan Sosialistinen työväenpuolue,  PSOE  (Partido Socialista Obrero Español) voitti parlamenttivaalit 28.12.1982 saatuaan äänistä 48,3 prosenttia vaaliteemanaan ei-NATOon.   Pääministeriksi nimitettiin  Felipe González.
PSOE sai valtiopäiville 202 edustajaa ja Kansanpuolue  PP  (Partido Popular)  107  edustajaa.  
Aiemmin valtiopäivillä esiintynyt keskustapuolue UCD romahti.  Puolueen edustajamäärä oli ollut aiemmin 168 edustajaa, mutta nyt vain 11.  Tähän vaikuttivat ehkä edellisen vuoden vallankaappausyritys ja  Keskustaliitto UCD:n puheenjohtajan parlamentissa läpiviemä päätös liittyä NATO:oon.    UCD:n puheenjohtaja Leopoldo Calvo Sotelo tavoitteli NATO-päätöksellä upseeriston rauhoittamista.   Äänet siirtyivät selvästikin PP:lle ja  PP kasvatti edustajamääränsä kymmenestä 107:ään.
Parlamenttivaaleissa edelleenkin mukana oleva puolue CiU  (Convergéncia i Unió)  sai 12 edustajapaikkaa.
Vuonna 1982 Espanja  liittyi sotilasliitto NATO:n jäseneksi.

Espanjan kongressivaalit 1986


PSOE voitti vaalit toisen kerran peräin ja sai parlamenttiin 184  (202)  edustajaa.  Pääministerinä jatkoi  toista kauttaan Felipe González.
PP sai parlamenttiin  105 edustajaa, kaksi vähemmän kuin vuoden 1982 vaaleissa.   CiU:n paikkamäärä oli nyt 18 edustajaa.
Vuonna 1986 Espanja liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. 

Maaliskuun 12. päivänä järjestettiin kansanäänestys NATO:ssa pysymisestä.  Yllättäen Kyllä-äänet voittivat: 52,54% jäsenyyden puolesta ja 39,83% sotilasliitosta eroamisen puolesta.


Espanjan kongressivaalit 1989


Huolimatta edellisen joulukuun yleislakosta suurten puolueiden kannatus pysyi kutakuinkin ennallaan,   PSOE  175  (184)  edustajaa ja  PP  107  (105)  edustajaa.    PSOE:n Felipe González aloitti kolmannen pääministerikautensa.
CiU:n paikkamäärä oli edelleen 18 edustajaa.  
Espanja oli vuoden 1989 Euroopan Unionin puheenjohtajamaa.


Espanjan kongressivaalit 1993


Vuoden 1993 vaaleissa PP nosti kannatustaan lähes 40 prosentilla  ja sai  141  (107)  edustajaa valtiopäiville.  PSOE pysyi kuitenkin  edelleen suurimpana puolueena,  edustajia  159  (175)  ja  pääministeri Felipe González lähti  jo neljännelle hallituskaudelleen.
CiU sai  17 edustajaa, mutta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi kommunistinen vasemmistopuolue iU 18 edustajapaikallaan.


Espanjan kongressivaalit 1996


Vuoden 1996 vaaleissa  PP nousi  suurimmaksi  puolueeksi,  edustajia  156  (141)  38,8 prosentin ääniosuudella.  PSOE sai valtiopäiville  141  (159)  edustajaa  ja  osuus äänistä oli  37,6  prosenttia.   Pääministerinä aloitti PP:n  José Maria Aznar.
CiU sai  16  edustajaa,  mutta  kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi  nousi  nytkin kommunistinen vasemmistopuolue iU  21 edustajallaan. Nämä kahdet viimeiset vaalit ovatkin ainoat, joissa  iU on saanut noinkin paljon edustajapaikkoja.


Espanjan kongressivaalit 2000  ja  ennenaikaiset vaalit Baskimaassa 2001

Vuoden 2000 vaaleissa  PP:n suosio kasvoi edelleen,  183  (156)  edustajaa  ja  osuus äänistä oli  44,5 prosenttia.  PSOE sai   125  (141)  edustajaa  34,2 prosentin  osuudella annetuista äänistä.   PP:n  José Maria Aznar aloitti toisen pääministerikautensa,  minkä päätteeksi hän ilmoitti luopuvansa PP:n johdosta.
CiU  sai  15  edustajaa  ja nousi jälleen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
 
Espanjassa vaalit ovat listavaalit,  missä äänestäjät valitsevat koko listan (suljettu listajärjestelmä).  Yksi lista pitää sisällään kaikki PSOEN:n ehdokkaat, toinen  lista  kaikki  PP:N ehdokkaat jne.
Baskimaan ennenaikaisissa  vaaleissa 2001 maanalaisen terroristijärjestön ETA:n kannattajapuolue Euskal Herritarrok kärsi murskatappion.  Puolueen paikkaluku Baskimaan parlamentissa putosi puoleen,   14:stä 7:ään ja kannattajamäärä laski alle 150.000 baskin.  Vaalien voittajia olivat maltilliset kansallismieliset, Baskilainen kansallispuolue PNV  ja  Eusko Alkartasuna, joiden paikkamäärä parlamentissa kasvoi 27:sta 33:een, kun enemmistö parlamentissa on 38 paikkaa.  Vaaleissa itsehallintoa ja  Espanjasta irrottautumista vastustavat puolueet kasvattivat ääniosuuttaan.  Äänestysvilkkaus oli kaikkiin muihin vaaleihin nähden huikea, yli  80 prosenttia, mikä kertoo sen,  että nukkuvien puolue ei ratkaissut vaaleja.  
Baskimaassa  on  yli  2.000.000 asukasta. 
Espanjalaisten mielestä kansallismieliset baskit eivät vastusta terrorismia.  Huomionarvoista on sekin, että PNV:n jäsenet ovat välttyneet terrori-iskuilta. 

Espanjan kongressivaalit 2004


Vuoden 2004 vaaleissa PSOE nousi takaisin valtaan,  edustajia  164 ja  osuus äänistä  42,6 prosenttia.  PP sai valtiopäiville 148   (183)  edustajaa  37,7 prosentin ääniosuudellaan.   Pääministerinä aloitti  PSOE:n  José Luis Rodríquez Zapatero.  Vaalien tulosennusteet povasivat voittoa PP:lle, mutta 11.3.2004 tapahtunut usean pommin räjähdys Madridin metrossa yhdistettiin istuvan hallituksen osallistumiseen Irakin sotaan.   Räjähdyksissä kuoli  191 matkustajaa ja loukkaantui 1800 matkustajaa.  Näin terroristit  käänsivät äänestystuloksen päälaelleen.  ETA:n osallisuus terroristitekoon on tutkimusten mukaan joko olematon tai hyvin pieni. ETA  (Euskadi ta Askatasasuna) on baskien itsenäisyyttä ajava järjestö, jota EU pitää terroristijärjestönä.
CiU  sai  10  edustajaa.


Espanjan vaalit vuosina  2008  ja  2009

Nykyisillä valtiopäivillä PSOE säilytti edelleen asemansa valtapuolueena  169  (164)  edustajalla,  43,6:n prosentin ääniosuudellaan.    Pääministerinä jatkoi  José Luis Zapatero.  Kansanpuolue  PP:n edustajamäärä on   154  (148),  osuus äänistä  40,1 prosenttia.
Näissä vaaleissa valtiopäiviltä putosi pois kokonaan kolme pikkupuoluetta.   Muutaman  edustajan pikkupuolueita on valtiopäivillä edelleen yhdeksän kappaletta.   Kommunistisen vasemmistopuolueen iU:n paikkamäärä putosi nyt kahteen edustajaan, millä määrällä ei voi muodostaa omaa ryhmää. 
CiU sai  jälleen 10  edustajaa.
Vaalitulos tarkoitti sitä, että PSOE menetti ehdottoman enemmistön parlamentissa.  Tämä on johtanut monenlaisiin lehmäkauppoihin valtiopäivien aikana.
Vaalien alla pääministeri José Luis Rodríquez Zapatero lupasi luoda 2.000.000 uutta työpaikkaa, jos voittaa vaalit.  Lokakuussa 2009 hallitus lupaa luoda enää 200.000 uutta työpaikkaa ja  työttömiä on maassa lähes  4.000.000.
Espanjan väkiluku  oli  vuonna 2009  45.828.172.
Andalucíassa maakunnan presidentti Manuel Chaves käytti ennen vaaleja 23 miljoonaa euroa  maakunnan varoja erilaisiin mainoskamppanjoihin.  
Vuoden 2009 Eurovaaleissa PSOE voitti vain 21:ssä  Espanjan yli 100.000 asukkaan kaupungissa vaalit. Näitä kaupunkeja on kaikkiaan 61 kappaletta.   PP:n  kannatus koko maassa oli  Eurovaaleissa  3,7 prosenttiyksikköä  suurempi kuin PSOE:n.   Jopa Andalucíassa  PP voitti vaalit  17:ssä  27:stä  tärkeimmästä kaupungista.
Seuraavat vaalit,  paikallisvaalit pidetään  29.5.2011  ja  kongressivaalit seuraavana vuonna.







Ylermi Valli, toimittaja

Lähteet:

Espanjan Sanomat, 109/2009
D. Juan Bosch Cusi:   Historia de España

Juan Lalaguna:   Matkaopas historiaan,  Espanja
SUR,  El periódico de Málaga

HomeFavorite LinksTelephone directoryService GuideRentals and SalesContact UsCosta del SolEspanjan historiaa