Home
Favorite Links
Telephone directory
Service Guide
Rentals and Sales
Contact Us
Costa del Sol
Espanjan historiaa
Telemailer S.L
Guia Costa del Sol
Ennen ajanlaskun alkua
Ajanlaskun alettua
Islamilainen Espanja 711-1492
Kristitty Espanja
Espanjan yhdistyminen
Espanjan imperiumi
Lopun alku
Espanja 1800-luvulla
Espanjan sisällissota
Francon aika
Espanja palaa monarkiaan
Espanjan nykyaika
Ennen ajanlaskun alkua


Espanjan niemimaan synty

Maapallolla oli 200 miljoonaa vuotta sitten vain yksi yhtenäinen mannerlaatta.  180 miljoonaa vuotta sitten alkoi nykyisten mannerlaattojen
irtoaminen toisistaan ja Eurooppa ja Amerikka liikkuvat tänäkin  päivänä kauemmaksi toisistaan.
Mannerten liikkumista tutkineet tiedemiehet  sanovat, että Välimeri on useaankin otteeseen vuosimiljoonien aikana kokonaan kuivunut suola-aavikoksi ja taas täyttynyt vedellä.   Tutkijat sanovat myös, että nykyisen Gibraltarin salmen kohdalla on ollut useaankin otteeseen kannas, mikä on yhdistänyt  Afrikan ja Euroopan,  viimeksi yli viisi miljoonaa vuotta sitten.   Tutkimustuloksia ovat vahvistaneet Espanjan ja Marokon välisen tunnelin rakennustyön esivaiheet, missä on tehty maaperätutkimuksia juuri tuolla alueella.   Näidenkin, tämän päivan tutkimusten mukaan Afrikan ja Espanjan välinen kannas murtui 5-8 miljonaan vuotta sitten. 

Tulevaisuudessa,  50 miljoonan vuoden kuluttua Afrikka ja Eurooppa ovat yhdistyneet ja  Välimeri on jälleen kerran poistunut kartalta. 

Espanjaan ja Eurooppaan ihminen tuli 40.000 vuotta sitten. Nämä ihmiset "syntyivät" nykyisten Kenian ja Etiopian alueilla ja tekivät matkaa mannerteitse Espanjaan  150.000 vuotta. 

Historialliset tapahtumat ennen ajanlaskumme alkua
  
Espanjan historia alkaa yli 3000 vuoden takaa, 1200 vuotta eaa.  (ennen ajanlaskun alkua).   Silloin  foinikialaiset, Pohjois-Afrikasta, Libanonista, rantautuivat Cádizin edustalla olevalle saarelle.   Foinikialaiset perustivat Cádizin kaupungin, mikä on Euroopan vanhin kaupunki.  Foinikialaiset perustivat myös Gibraltarin, Huelvan, Málagan, Almuñécarin  ja Sevillan kaupungit.  
Foinikialaiset olivat aikakautensa parhaita kauppiaita, ensimmäisiä, jotka valmistivat villaa ja ensimmäisiä, jotka harjoittivat kaivosteollisuutta.
Foinikialaiset olivat ensimmäisiä, jotka kirjoittivat Espanjasta ja  tästä syystä Espanjan historiankirjoitus alkaa tästä.
Foinikialaiset perustivat Ibizan saarelle sataman 654 eaa.   Vielä vuonna 228 eaa. foinikialaiset perustivat Cartagenan pääkaupungikseen,  ilmeisesti alueen hopea-, lyijy-, rauta- ja kupariesiintymien vuoksi.  
Kreikkalaisten historioitsijoiden mukaan ennen foinikialaisia Espanjassa asuivat iberit, joiden alkuperästä ei ole mitään varmaa tietoa, mutta joiden otaksutaan tulleen Pohjois-Afrikasta 5000 - 6000 vuotta sitten ja olivat maanviljelijöitä.  Iberien hautausmailta on tehty rikkaudesta ja kehittyneisyydestä kertovia esine- ja korulöytöjä. 

Pohjoiseen saapuivat Ranskasta keltit 1000 vuotta eaa.   Keltit ovat lähes kaikkien eurooppalaisten esi-isiä.   Vuonna  700 eaa. keltit olivat edenneet Tajo-joelle saakka.  Tajo-joki virtaa Aragoniasta läpi Espanjan Lissaboniin.

Pyreneiden niemimaalla asuneet iberit ja pohjoisesta saapuneet keltit sekoittuivat kansaksi nimeltä keltiberit.

Kreikkalaiset saapuivat Espanjaan noin 700 vuotta eaa.  ja perustivat nykyisen Denian Alicanten pohjoispuolelle.   Kreikkalaiset levittivät Espanjaan oliivin ja viinin viljelyn.  Kreikkalaiset vaikuttivat espanjalaisten tieteeseen, taiteeseen ja teollisuuteen.  Kreikkalaiset toivat maahan raudan- ja savenkäsittelytaidon.

550-550 vuotta eaa. kreikkalaiset perustivat perustivat Costa Bravalle Emporion,  mistä on jäljellä vain rauniot  ja Hemeroskopeion  (nyk.  Denia). 

Karthagolaiset saapuivat Espanjaan Karthagosta, Afrikan poihjoisrannikolta noin 500 vuotta eaa.  Karthagolaiset toivat Espanjaan kalansuolauksen,  nahan käsittelyn ja metallin sulatuksen ja valamisen,  ja perustivat Barcelonan kaupungin vuonna 230 eaa.

Rooman tasavallan ja Karthagon välisessä ensimmäisessä puunilaisodassa 264 eaa. - 241 eaa. Karthagolaiset menettivät Sisilian, Korsikan ja Sardinian roomalaisille.  Sotaa ei vielä käyty Espanjassa, vaan pääasiassa merillä ja Sisiliassa.  Roomalaiset löivät luttuun heitä suuremman Karthagon laivaston.    Haavoja nuoltiin yli 20 vuotta.
Toisessa puunilaisodassa
218 eaa. - 202 eaa.  roomalaisten lähettämä Scipio Africanus Major valloitti vuonna 209 eaa. Cartagenan.
Vuonna 206 eaa. roomalaiset johtajanaan Publius Cornelius Scipio Africanus voittivat karthagolaiset Ilipassa, mutta alueilla taisteltiin vielä 200 vuotta.  Publius Cornelius Scipio Africanus perusti Ilipan lieppeille Italican kaupungin, minne hän majoitti haavoittuneita sotilaitaan.  Italicaan rakennetussa amphiteatterissa oli 25.000 istumapaikkaa ja koko kaupungissa 8.000 asukasta.
Karthagolaisten kenraali Hannibal (Hannibal Barka (247 eaa. - 183 eaa.) oli pakoitettu palaamaan  Italiasta 202 eaa. Karthagoon, koska Scipio Africanus oli hyökännyt Pohjois-Afrikkaan ja silloin Scipio Africanus löi hänet lopullisesti Zamassa,  Karthagon liepeillä,  mistä juontaa nimi Africanus.  Näin roomalaisten valtakauden Espanjassa lasketaan alkaneen vuodesta 202 eaa.
Puunilaiset on roomalaisten käyttämä nimitys foinikialaisista ja karthagolaisista.
Taistelut jatkuivat vielä 200 vuotta, mutta jo vuonna 197 eaa. roomalaiset jakoivat Espanjan kahteen provinssiin, Hispania Citerior (=Espanjan koillisrannikko) ja Hispania Ulterior (=Costa del Sol ja Costa Blanca).
 
Vaikka Rooma oli kukistanut Karthagon toisessa puunilaissodassa, mikä pääsiassa käytiin Italiassa lukuunottamatta Cartagenan valtausta ja Ilipan taisteluja,   218 eaa.-202 eaa., Karthago elpyi seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana!
Roomalaiset vaativat että karthagolaiset jättävät kaupunkinsa ja muuttavat Pohjois-Afrikan sisämaahan.  Karthagolaiset eivät suostuneet .
Alkoi kolmas puunilaissota Rooman tasavallan ja Karthagon välillä vuosina  149 eaa. - 146 eaa.  Roomalaiset saartoivat kaupungin vuonna
149 eaa. ja Karthago vallattiin vuonna 146 eaa. Scipio Aemilianuksen johdolla. Kaikki sen asukkaat tapettiin tai myytiin orjiksi. Kaupungin jokainen rakennus tuhottiin ja vietiin raaka-aineina pois.
  
Samaan aikaan roomalaisia vastustivat myös keltiberit. Vuosina 147 eaa. -139 eaa. keltiberien Viriathus kapinoi rajusti roomalaisia vastaan.
Vuonna 143 eaa. keltiberit nousivat avoimeen kapinaan   roomalaisia vastaan ja alkoi kymmenvuotinen sota 143 eaa. - 133 eaa. ja  vuonna 133 eaa. roomalaiset Publius Cornelius Scipio Aemilianuksen johdolla  tuhosivat keltiberien viimeisen linnoituksen Numanciassa,  Hispania Citeriorissa. 

Roomalaiset aloittivat pitkän, rauhallisen roomalaistamisprosessin ja hallitsivat Espanjaa 600 vuotta, mitä aluksi tukivat Córdobaan,  Méridaan ja Tarragonaan perustetut varuskunnat sekä kolme pysyvää legionaa.  
Roomalaisten aikana Espanjassa kehittyivät huomattavasti maatalous, kauppa ja teollisuus.  Toki iberit veivät viiniä, oliiveja  ja  viljaa  jo  100 eaa.


Kun Rooman valtakunnan diktaattori Julius Caesar kuoli vuonna 44 eaa. Espanjassa asui 30.000 roomalaista.  Tämän jälkeen roomalaiset perustivat Espanjaan 21 siirtokuntaa legioonalaisten asuinpaikoiksi,  kaivosten turvaamiseksi ja rajojen turvaamiseksi. 

Augustus Caesar (27 eaa. - 14) oli Rooman ensimmäinen keisari ja heti vuonna 27 eaa. roomalaiset jakoivat Espanjan kolmeen provinsiin, Baetica, Lusitania ja Tarraconensis.
   Näistä Baetica on tänä päivänä Andalucia.  Lusitania on tänä päivänä Portugal ja nimitys tulee lusitaanien mukaan, mutta joiden alkuperä on täysin epäselvä historiantutkijoille.  Tarraconensis käsitti silloin koko muun Espanjan eli Iberian niemimaan poisluettuina Portugal ja Andalucia.
 
Vuonna 24 eaa. keisari Augustus  (23.09.63 eaa. - 19.08.14) perusti nykyisen Zaragozan kaupungin.
Kaupungin nimi oli perustettaessa perustajansa mukaisesti Caesar Augusta ja arabivallan aikana Saragossa.
Keisari Augustuksen alkuperäinen nimi oli Octavius,  mutta  nimi muutettiin nimeksi  Augustus Caesar hänen adoptioisänsä Julius Caesarin mukaan.

Näistä ajoista alkaen Espanjan provinsseissa vallitsi rauha ja vaurauden aikakausi kolme vuosisataa. 

  

Ylermi Valli,  toimittaja 


Lähteet:

D. Juan Bosch Cusi:  Historia de España
Juan Lalaguna:   Matkaopas historiaan,  Espanja




HomeFavorite LinksTelephone directoryService GuideRentals and SalesContact UsCosta del SolEspanjan historiaa